Venemessut ovat olleet auki perjantaista lähtien ja eilen keskiviikkona saavutettiin koitoksen puoliväli. Monille esittelijöille viikko on raskas rypistys, mutta kun viikonloppu ja messujen viimeiset päivät taas koittavat, heräävät he uuteen eloon. Hiljaisten arkipäivien jälkeen jälkimmäinen viikonloppu sähköistää ilmapiirin.
Tällä kertaa olin Venetohtorin roolissa messuilla ensimmäisen viikonlopun perjantaista sunnuntaihin. Viime vuoden tapaan olin Maritimin osastolla myymässä tuotteita ja tapaamassa asiakkaita. Valtaosa tapaamistani asiakkaista oli entuudestaan tuttuja tavalla tai toisella. Vakioasiakkaat ja yhteistyökumppanit tulivat tervehtimään, jonka lisäksi muutama uusi asiakassuhde syntyi. Vaikka tällä hetkellä tilanne on olosuhteiden valossa hyvä ja töitä on odottamassa jonoksi asti, täytyy tulevaisuuden eteen tehdä töitä. Venealalla näkyvyys, pienikin sellainen, on hyvä juttu tulevaisuutta ajatellen. Kaiken lisäksi messut ovat osaltani mukava sosiaalinen tapahtuma, joka tuo hyvää vastapainoa yksinäiseen ahertamiseen. Hyvät keskustelut tuovat lisäpontta myös Venetohtorin arkeen!
Viime vuodesta poiketen perjantai oli nyt kaikille avoin. Aikaisemmin ensimmäinen päivä on ainakin osittain ollut suljettu matti meikäläisiltä ja ovet ovat auenneet ainoastaan ammattilaisille tarkoitetulla Trade Day -lipulla. Nyt väkeä oli toimittajien ja alan ammattilaisten lisäksi liikkeellä jo perjantaina aamusta alkaen. Ihmiset jakaantuivat tasaisemmin viikonlopulle ja tämä antoi enemmän aikaa syventyä asiakkaiden tarpeisiin. Lauantaina messuilla oli perinteisesti hyvin porukkaa, mutta perjantain muutos näkyi sunnuntaina ja välillä tuntui, että halleissa ei ollut muita kuin näytteilleasettajia. Alkuviikkokin on kuulemma kävijämäärältään jäljessä viime vuodesta. Toivotaan kuitenkin, että väki löytää messuille, sillä kiinnostavaa nähtävää on paljon.
Vaikka messuilla lukujen valossa tuntuu olevan vähemmän kävijöitä, niin venealalla näyttää silti menevän aika hyvin yleisellä tasolla. Ainakin omalla yritykselläni on nyt erilaisia mielenkiintoisia projekteja. Töitä siis riittää ja sekös minua hymyilyttää. Ja ilmeisesti riittää myös muilla, sillä venehallissa oli paljon kiinnostavia veneitä. Ennen kaikkea oli mukavaa nähdä Nautorin Club Swan 50, jota ei aikaisemmin ole juurikaan Suomessa esitelty. Muutoinkin venehallissa tuntui olevan hyvä pöhinä. Messuista jäi sellainen tunnelma, että monen vuoden laskusuhdanteen ja vaikeuksien jälkeen veneala on nousemasta alhosta ja näyttää siltä, että merellisestä elämäntyylistä on taas tulossa suosittua. Tämä ei ole ihme, sillä mikä on sen mukavampaa kuin aurinkoinen kesäpäivä Itämerellä.
Viime vuosista poiketen Venetohtori ei ole tavattavissa Maritimin osastolla jälkimmäisenä viikonloppuna 16–18.2.2018, sillä erinäisten projektien takia en pääse paikalle. Minut saa kuitenkin kiinni puhelimitse ja sähköpostitse, joten jos palveluitani tarvitaan, ei muuta kuin luuri korvaan tai näppäimistö laulamaan.
Hyvää alkanutta veneilykautta 2018!
