Venemessut ovat ohi ja paluu arkeen tapahtui jo messuviikolla, kovin kauaa ei messuauringossa ehtinyt paistattelemaan mukavasta tunnelmasta huolimatta. Kevät ja veneilykesä 2018 ovat jo kulman takana, vaikka vuodenaikaan nähden koko Suomessa vallitsee varsin kylmä ilmanala. Jäisestä säästä huolimatta aurinko lämmittää maaliskuussa jo aivan eri tavalla kuin sydäntalvella ja sulattaa lunta, joka valuu vetenä rännejä pitkin muodostaen lammikoita sinne tänne.
Kuten tuli tammikuussa luvattu, pyrin päivittämään tänä vuonna blogia hieman aktiivisemmin ja pyrin pitämään tämän lupauksen. Aiemmissa kirjoituksissa olen viitannut siihen, että Venetohtorin talvi on ollut työntäyteinen, joten kertomista myös riittää. Yksi tämän talven ehdottomasti kiinnostavin projekti on ollut vuonna 2012 valmistuneen performance-luokan Xp-44 Xtra Stærkin kunnostus, jonka aikana olen toteuttanut mittavan varustepäivityksen ajatellen tulevia valtamerikilpailuja mahdollisesti vaativissa olosuhteissa.
Maailmalla X-Yachtin valmistamia veneitä pidetään arvossaan ja veistämö tunnetaan erityisen hyvin kilpailukykyisistään veneistään. Jo ensimmäisestä konsturuktiosta, X-79:stä lähtien kilpaveneilijät ovat olleet kiinnostuneita venevalmistajan tuotteista. Vuonna 1979 alkunsa saanut veistämö on vuosien varrella valmistanut yli 5000 venettä ja suurin osa niistä on niittänyt mainetta nopeina veneinä. Yksin legendaarista X-99 -venettä on valmistettu 605 kappaletta.
Nykyisin veistämön tuotanto keskittyy kolmeen päälinjaan, jotka ovat yksityyppiluokat Xracing one-designs, X-35 ja X-41, neljä cruising-luokan venettä, Xcruising Xc 38, Xc 42, Xc 45 ja Xc 50 sekä viimeisimpänä Xperformance -luokan cruiser-racer -veneitä, joita kantavat Xp-nimeä. Kyseisiä veneitä valmistetaan kokoluokissa 33, 38, 44, 50, 55 ja 65 jalkaa. Näin ollen Xtra Stærk sijoittuu Xperformance -luokan puoliväliin.
Xtra Stærk on ostettu Suomeen uutena ja ensimmäiset vuodet vene purjehti Oulun vesillä. Vene oli alun perin varusteltu kilpapurjehdukseen muun muassa syvemmällä 2,65 metriin ulottuvalla kölillä ja pidemmällä hiilikuitumastolla. Kun nykyinen omistaja Arto Linnervuo osti veneen vuonna 2016 vene kävi veistämöllä kunnostettavana. Kuten usein uuden omistajan johdossa ensimmäinen purjehduskausi meni veneen trimmejä etsiessä ja vene menestyi kohtuullisesti niissä Itämerellä järjestettyihin avomerikilpailuihin, joihin vene osallistui.
Harjoittelukesän jälkeen veneen miehistö täydentyi uusilla kilpapurjehtijoilla ja tiimi ryhtyi harjoittelemaan säännöllisesti ammattivalmentaja Pasi Palmun johdolla. Vene osallistui vuonna 2017 lähes kaikkiin suuriin avomerikilpailuihin, joita lähivesillä järjestettiin. Linnervuo johdatti miehistön läpi Suursaari Race:n, Gotland Runt:n, Helsinki-Tallinna Race:n, Henri Lloyd Race:n, Gulf Of Finland Race:n ja Pentala Race:n. Palkintona määrätietoisesta harjoittelusta oli edellisvuotta parempi menestys. Mukaan tarttui lukuisia palkintosijoja kuten mm. Helsinki-Tallinna Racen voitto ORC A- ja Overall luokissa sekä 6. sija Gotland Runtin ORC A-luokassa.
Kaudella 2018 Xtra Stærk on yksi Avomeripurjehtijat ry:n (AMP) edustusjoukkueista ja sen kilpailukalenteri on entistä kunnianhimoisempi. Vuonna 2018 veneellä on tarkoitus ottaa osaa seuraaviin kilpailuihin maailmalla: Volvo Round the Ireland Race ja RORC Transatlantic Race, joiden lisäksi olisi vielä vuonna 2019 tarkoitus purjehtia Caribbean 600 Race, jonka jälkeen Xtra Stærk tuoda näillä näkymin takaisin Euroopan puolelle jatkaen kilpailua Atlantin tällä puolen.
On sanomattakin selvää, että tiukka kisaohjelma valtamerellä vaatii laadukkaaltakin veneeltä normaalia enemmän. Vaikka tanskalaiset osaavat valmistaa veneitä, vaativat tulevat koitokset omanlaisensa otteen varustelussa etenkin, kun miehistön tavoitteena on myös pärjätä näissä kovissa kansainvälisissä kilpailuissa.
Kuten laatuveneeltä voi olettaa, on Stærk jo lähtökohtaisesti hyvin varusteltu, mutta viimeaikainen veneilyteknologian kehitys on asettanut alalle uusia standardeja ja vaatimustasoja. Erityisesti sähkö- ja elektroniikka puolen varusteet ja järjestelmät ovat kehittyneet pyrähdyksittäin. Vuoden 2012 jälkeen elektroniikkaan on tullut paljon uusia ominaisuuksia ja toimintoja. Myös kilpailujärjestäjillä on hyvin tarkkaan määriteltyjä asioita, mitä pitää veneessä olla, jotta sillä voi osallistua kilpailuun.
Silmällä pitäen edellisiä vaatimuksia olen käynyt kuluvan talven aikana veneen läpi, joka käytännössä on tarkoittanut, että jokainen paikka on täytynyt tarkastaa ja tarvittaessa muutokset on toteutettu, jotta vene olisi mahdollisimman omavarainen ja hyvin varustautunut valtameren ylityksiin. Atlantilla ranta on kaukana ja apu yleensä vuorokausien päässä. Parhaimmillaankin apua keskellä valtamerta on saatavissa toisilta veneiltä tai rahtilaivoilta.
Kunnostustyön tärkeimpänä ohjeena on toiminut vuoden 2017 RORC Transatlantic Racen NOR, eli Notice of Race, joka on 64 sivuinen nivaska, jossa veneen vaatimukset on määritelty tarkasti. Jotta kaikki toimisi hyvin valtamerellä kaukana kaikesta on venettä varusteltu pieteetillä. Jos koskaan niin nyt Venetohtorin ammattitaito on punnittu. Tässä projektissa turvallisuus on ollut prioriteettilistan kärjessä ja veneilyturvallisuus on määrittänyt, miten edetään. Seuraavissa kirjoituksissa tulen tarkemmin keskittymään mitä muutostöitä Atlantin ylitys asettaa veneeseen.
Veneilyterveisin