Kohti kesää 2018 – talven projekteja

Venemessut ovat ohi ja paluu arkeen tapahtui jo messuviikolla, kovin kauaa ei messuauringossa ehtinyt paistattelemaan mukavasta tunnelmasta huolimatta. Kevät ja veneilykesä 2018 ovat jo kulman takana, vaikka vuodenaikaan nähden koko Suomessa vallitsee varsin kylmä ilmanala. Jäisestä säästä huolimatta aurinko lämmittää maaliskuussa jo aivan eri tavalla kuin sydäntalvella ja sulattaa lunta, joka valuu vetenä rännejä pitkin muodostaen lammikoita sinne tänne.

Kuten tuli tammikuussa luvattu, pyrin päivittämään tänä vuonna blogia hieman aktiivisemmin ja pyrin pitämään tämän lupauksen. Aiemmissa kirjoituksissa olen viitannut siihen, että Venetohtorin talvi on ollut työntäyteinen, joten kertomista myös riittää. Yksi tämän talven ehdottomasti kiinnostavin projekti on ollut vuonna 2012 valmistuneen performance-luokan Xp-44 Xtra Stærkin kunnostus, jonka aikana olen toteuttanut mittavan varustepäivityksen ajatellen tulevia valtamerikilpailuja mahdollisesti vaativissa olosuhteissa.

Maailmalla X-Yachtin valmistamia veneitä pidetään arvossaan ja veistämö tunnetaan erityisen hyvin kilpailukykyisistään veneistään. Jo ensimmäisestä konsturuktiosta, X-79:stä lähtien kilpaveneilijät ovat olleet kiinnostuneita venevalmistajan tuotteista. Vuonna 1979 alkunsa saanut veistämö on vuosien varrella valmistanut yli 5000 venettä ja suurin osa niistä on niittänyt mainetta nopeina veneinä. Yksin legendaarista X-99 -venettä on valmistettu 605 kappaletta.

Nykyisin veistämön tuotanto keskittyy kolmeen päälinjaan, jotka ovat yksityyppiluokat Xracing one-designs, X-35 ja X-41, neljä cruising-luokan venettä, Xcruising Xc 38, Xc 42, Xc 45 ja Xc 50 sekä viimeisimpänä Xperformance -luokan cruiser-racer -veneitä, joita kantavat Xp-nimeä. Kyseisiä veneitä valmistetaan kokoluokissa 33, 38, 44, 50, 55 ja 65 jalkaa. Näin ollen Xtra Stærk sijoittuu Xperformance -luokan puoliväliin.

Xtra Stærk on ostettu Suomeen uutena ja ensimmäiset vuodet vene purjehti Oulun vesillä. Vene oli alun perin varusteltu kilpapurjehdukseen muun muassa syvemmällä 2,65 metriin ulottuvalla kölillä ja pidemmällä hiilikuitumastolla. Kun nykyinen omistaja Arto Linnervuo osti veneen vuonna 2016 vene kävi veistämöllä kunnostettavana. Kuten usein uuden omistajan johdossa ensimmäinen purjehduskausi meni veneen trimmejä etsiessä ja vene menestyi kohtuullisesti niissä Itämerellä järjestettyihin avomerikilpailuihin, joihin vene osallistui.

Harjoittelukesän jälkeen veneen miehistö täydentyi uusilla kilpapurjehtijoilla ja tiimi ryhtyi harjoittelemaan säännöllisesti ammattivalmentaja Pasi Palmun johdolla. Vene osallistui vuonna 2017 lähes kaikkiin suuriin avomerikilpailuihin, joita lähivesillä järjestettiin. Linnervuo johdatti miehistön läpi Suursaari Race:n, Gotland Runt:n, Helsinki-Tallinna Race:n, Henri Lloyd Race:n, Gulf Of Finland Race:n ja Pentala Race:n. Palkintona määrätietoisesta harjoittelusta oli edellisvuotta parempi menestys. Mukaan tarttui lukuisia palkintosijoja kuten mm. Helsinki-Tallinna Racen voitto ORC A- ja Overall luokissa sekä 6. sija Gotland Runtin ORC A-luokassa.

Kaudella 2018 Xtra Stærk on yksi Avomeripurjehtijat ry:n (AMP) edustusjoukkueista ja sen kilpailukalenteri on entistä kunnianhimoisempi. Vuonna 2018 veneellä on tarkoitus ottaa osaa seuraaviin kilpailuihin maailmalla: Volvo Round the Ireland Race ja RORC Transatlantic Race, joiden lisäksi olisi vielä vuonna 2019 tarkoitus purjehtia Caribbean 600 Race, jonka jälkeen Xtra Stærk tuoda näillä näkymin takaisin Euroopan puolelle jatkaen kilpailua Atlantin tällä puolen.

On sanomattakin selvää, että tiukka kisaohjelma valtamerellä vaatii laadukkaaltakin veneeltä normaalia enemmän. Vaikka tanskalaiset osaavat valmistaa veneitä, vaativat tulevat koitokset omanlaisensa otteen varustelussa etenkin, kun miehistön tavoitteena on myös pärjätä näissä kovissa kansainvälisissä kilpailuissa.

Kuten laatuveneeltä voi olettaa, on Stærk jo lähtökohtaisesti hyvin varusteltu, mutta viimeaikainen veneilyteknologian kehitys on asettanut alalle uusia standardeja ja vaatimustasoja. Erityisesti sähkö- ja elektroniikka puolen varusteet ja järjestelmät ovat kehittyneet pyrähdyksittäin. Vuoden 2012 jälkeen elektroniikkaan on tullut paljon uusia ominaisuuksia ja toimintoja. Myös kilpailujärjestäjillä on hyvin tarkkaan määriteltyjä asioita, mitä pitää veneessä olla, jotta sillä voi osallistua kilpailuun.

Silmällä pitäen edellisiä vaatimuksia olen käynyt kuluvan talven aikana veneen läpi, joka käytännössä on tarkoittanut, että jokainen paikka on täytynyt tarkastaa ja tarvittaessa muutokset on toteutettu, jotta vene olisi mahdollisimman omavarainen ja hyvin varustautunut valtameren ylityksiin. Atlantilla ranta on kaukana ja apu yleensä vuorokausien päässä. Parhaimmillaankin apua keskellä valtamerta on saatavissa toisilta veneiltä tai rahtilaivoilta.

Kunnostustyön tärkeimpänä ohjeena on toiminut vuoden 2017 RORC Transatlantic Racen NOR, eli Notice of Race, joka on 64 sivuinen nivaska, jossa veneen vaatimukset on määritelty tarkasti. Jotta kaikki toimisi hyvin valtamerellä kaukana kaikesta on venettä varusteltu pieteetillä. Jos koskaan niin nyt Venetohtorin ammattitaito on punnittu. Tässä projektissa turvallisuus on ollut prioriteettilistan kärjessä ja veneilyturvallisuus on määrittänyt, miten edetään. Seuraavissa kirjoituksissa tulen tarkemmin keskittymään mitä muutostöitä Atlantin ylitys asettaa veneeseen.

 

Veneilyterveisin

Kevät koitti, kesä tuli ja meni. Tuli myös syksy ja joulu.

Kevät koitti, kesä tuli ja meni. Tuli myös syksy ja joulu. Nyt on jo vuosi 2018 ja uudet kujeet. Edellisestä blogi-kirjoituksesta on kulunut jo turhan kauan. Pitäisi saada kirjoitettua tiuhemmin, jotta toimeen tarttuminen ei olisi niin työlästä, mutta minkä teet, kun veneet on huollettava, paistoi aurinko, oli pikku pakkanen tai satoi räntää. Mitä pidemmälle aikaa kului, sen hankalampaa on tarttua uuteen aiheeseen. Nyt siis härkää sarvista ja kurssi kohti uutta tekstirikkaampaa uutta vuotta.

Kevät ja kesä olivat työntäyteisiä. Työtä oli riittävästi ja kiireisimmästä urakkahuipusta jäi sellainen olo, että osasin jo kohtalaisen hyvin pitää projektit nipussa. Aikaisemmat keväät ovat menneet opiskelun piikkiin. Olen menneinä vuosina, olosuhteiden pakosta, ottanut lähes kaiken työn vastaan, enkä ole osannut sanoa ei. Huomiotta ovat jääneet myös muut työhön vaikuttaneet seikat kuten säätila, joka tiukalla aikataululla on silloin tällöin aiheuttanut huolta ja hampaiden kiristelyä. Luontoäidillä on ollut tapana yllättää joko positiivisesti tai negatiivisesti. Viime vuosien säät, kun ovat vaihdelleet laidasta laitaan. Välillä takatalvi on yllättynyt ja välillä aurinko on alkukeväästä paistanut kuin heinäkuussa, jolloin veneidenlaskua on haluttu nopeuttaa.

Edellisvuosista viisastuneena keskityin keväällä 2017 siihen, että minulla oli tarkempi käsitys keskeneräisistä ja tulevista projekteista. Näin minulle jäi hiukan enemmän aikaa vapaa-ajalle ja palautumiseen, kuin aikaisempina keväinä. Mahtuipa mukaan myös muutama kiireinen tilaus, jonka ehdin asiakkaiden mieliksi toteuttaa ruuhkahuipusta huolimatta.

Perinteisten keväällä tehtävien töiden lisäksi joukkoon mahtui paljon varsin mukaansa tempaavia projekteja. Kevään aikana monien asiakkaiden veneisiin asennettiin uudet sähköjärjestelmät, jotka ovat varsin mielenkiintoisia. Aurinkopaneeleiden lisäksi tuli asennettua kokonaisia sähköjärjestelmiä, jotka ovat kehittyneet huimasti viimeisten vuosien aikana.

Enää ei riitä sulaketaulun ja päävirtakytkimen asentaminen, vaan järjestelmät ovat digitaalisia ja niitä ohjataan uudella teknologialla. Historiaan ovat jääneet ajat, jolloin suurimpaan osaan veneistä asennettiin päävirtakytkimen lisäksi pieni sulaketaulu katkaisimineen. Oman mielenkiintoisen osansa tuo myös jatkuvasti kehittyvä veneilyelektroniikka, joka tarvittaessa antaa hyvin monipuolista dataa veneilijälle. Laitteet mahtuvat yhä pienempään ja niiden hinnat ovat tulleet jokaisen ulottuville. Varjopuolena on järjestelmien monimutkaisuus ja usein asennukseen tarvitaan jo ammattilainen, jotta kaikki toimii oikein vaativissa olosuhteissa. Oman mielenkiintoisen lisänsä ovat tuoneet myös uusi akkuteknologia ja tuloaan tekevät sähkömoottorijärjestelmät.

Sähköjen lisäksi kevään aikana asensin uusi vinssejä ja septijärjestelmiä. Vinssit ovat vuosien saatossa kovalla rasituksella ja sähköjärjestelmien lisäksi vinssit ovat kehittyneet. Sama pätee myös septijärjestelmiin. Yhä useampaan veneeseen asennetaan nykyisin sähköllä toimiva vessa.

Heinäkuussa kun valtaosa asiakkaistani oli merellä, päädyin sinne myös itsekin. Olin perheeni kanssa purjehtimassa kolme viikkoa ja sain pitkään kaivatun loman, jota olin odottanut koko kylmän talven. Aallot virvoittivat mieltä ja aurinko paistoi lämmittäen Venetohtorin luita sekä lihaksia, jotka olivat kohmettuneet kylmän ja hyhmäisen kevään aikana. Välillä kevätloskan vihmoessa edestä ja takaa usko lämpimästä kesästä oli loppua kesken. Lopulta kesä kuitenkin saapui.

Kesän jälkeen syksy on ollut hyvää aikaa ja nyt alkaa tuntumaan siltä, että asiakkaita riittää talven ympäri. Uusia mielenkiintoisia projekteja on tullut mukavasti ja muutamat niistä jatkuvat aina huhtikuulle saakka. Aikaisemmin työllistymisen kanssa on ollut enemmän tai vähemmän haasteita sydäntalvella, kun veneet on paketoitu pressujen alle. Siellä ne sitten talvehtivat rauhassa, kunnes kevätaurinko vähä vähältä sulattaa lumen vedeksi. Eipä niille paljon pääse tekemään, jos köydet on kiristetty ja harjan alta pääsee juoksemaan vain tuuli ja satunnaista ruokapalaa etsivä hiiri.

Ilokseni olen huomannut, että veneiden talvisäilytys on siirtymässä yhä enemmän halleihin, joissa ylläpidetään peruslämpötila plussan puolella. Niissä veneelle voi suorittaa huoltotoimenpiteitä pitkin talvea. Tämä on eduksi niin huoltotoimenpidettä suorittavalle kuin veneen omistajalle. Talven aikana on usein paremmin aikaa ja huolto voidaan suorittaa tasaisissa olosuhteissa. Kiireajan ulkopuolella suunnitteluun on myös enemmän aikaa, kuin keväällä, jolloin töitä on kaikilla venekorjaajilla kädet täynnä. Suunnittelun tärkeys korostuu erityisesti mittavissa projekteissa, joissa vastaan voi tulla yllätyksiä tai halutaan tehdä muita muutostöitä. Veneeseen pätee sama kuin kodin remontoimiseen. Uusi pinta saa näyttämään vanhan nuhjaantuneelta ja samalla vaivalla tehdään hieman enemmän. Talvella tämä on mahdollista, keväällä kiireen keskellä ei.

Yhä useammat asiakkaat ovat vuodesta toiseen palanneet luokseni ja yksi tärkeimmistä asioista ammattiylpeyteni kannalta on alusta asti ollut juuri tyytyväinen asiakas, joka tilaa palvelun toistamiseen. Olen iloinen, että olen voinut viimeisten vuosien aikana tarjota entistä parempaa palvelua kasvavalle vakioasiakaskunnalle, joka arvostaa työni laatua.

Toivotan näillä sanoilla kaikille veneilijöille hyvää uutta vuotta ja veneilykesää 2018!

P.S. Jos teillä on mielessänne veneisiin liittyviä askarruttavia asioita, niin otan mielelläni vastaan aiheideoita, joista voin kirjoittaa Venetohtorin lokikirjassa.